Nuorilahti

Kännykät hallitsevat Lahden nuorten vapaa-aikaa – mitä tapahtuu urheilulle?

Uusi LIITU– tutkimus paljastaa, että suomalaiset nuoret viettävät liikaa aikaa älypuhelimiensa kanssa, ja että erityisesti liikunnan harrastaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle lasten keskuudessa. Opetusministeri haluaisi, että Liikkuva koulu -ohjelma laajennettaisiin nykyisin myös koskemaan päiväkoteja, jotta nuoret saataisiin säännöllisesti liikkumaan jo varhaisesta iästä alkaen.

Yle haastatteli arjen asiantuntijaa, 11- vuotiasta Tyyne Vahtikaria, kuullakseen lapsen mielipiteen asiasta.

Haastattelija kertoi Tyynelle viimeaikaisista tutkimuksista digilaitteiden käyttöön liittyen saadakseen 11 -vuotiaan oman mielipiteen asiasta. Tyyneä ei kuitenkaan huoleta tutkimusten tulokset samalla tavalla, kuin vanhempaa kansaa. Hänen mielestään nuorella on hyvä olla vakituinen urheiluharrastus, joka saa harrastamaan liikuntaa ja viettämään aikaa sosiaalisessa ympäristössä. Hän kuitenkin myös myöntää, että jos nuorella ei ole harrastusta, niin silloin liikunta voi kyllä selvästi jäädä liian vähälle.

Ylen haastatteleman 11-vuotiaan Tyynen omaan harrastusrepertuaariin on kuulunut jo vaikka mitä; show-tanssi, telinevoimistelu, baletti, tanssiakrobatia, jalkapallo ja uimahyppy. Tuoreimpina liikuntalajeina hän on tutustunut nykytanssiin ja taitouintiin. Tämä tyttö siis ei kuulu siihen joukkoon suomalaisia nuoria, jotka eivät harrasta tarpeeksi liikuntaa. Tyyne myös reippailee kävellen arkipäivinä kouluun, ja monena iltana hän lähtee vielä leikkimään kavereiden kanssa illaksi. Nuori tyttö toivoisikin, että kouluun saataisiin lisää liikuntatunteja kannustamaan lapsia fyysiseen aktiivisuuteen.

Tyynen mielestä liikunnan parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluu sosiaalisuus ja hyvänolontunne jälkeenpäin. Liikuntaharrastuksista saa helposti kavereita, ja fyysinen tekeminen laittaa hyvän olon hormonit hyrräämään. Tyynelle luonnollinen liikkumisen tarve on itsestäänselvyys, mutta tutkimukset osoittavat, että liikuntaa harrastaa huolestuttavan harva nuorista.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on sitä mieltä, että Liikkuva koulu -ohjelma on ollut suuri menestys tähän mennessä. Se keskittyy koulupäivän liikunnallistamiseen, ja ohjelmaan osallistuu tällä hetkellä jo 91 % Suomen kunnista. Opetusministerimme on sitä mieltä, että ohjelma on todella muuttanut monien nuorien liikunnallisuutta pysyvästi.

Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että liikkuminen ei ole lisääntynyt. Tähän hän vastaa niin, että määrätietoista työtä on jatkettava pitkällä tähtäimellä. Vaikka digitaalinen käyttäytyminen on lisääntynyt, valtion täytyy pitää lapsistaan huolta niin, että puitteita ja mahdollisuuksia liikunnan harrastamiselle löytyy runsaasti. Liikkumiseen on kannustettava ja siitä on tehtävä hauskaa. Koko infrastruktuuriin on puututtava; kouluissa, kodeissa, vapaa-ajan kerhoissa ja kaikissa muissa harrastamisen mahdollistamisen puitteissa on keskityttävä siihen, että valinnanvaraa löytyy.

Kaikkia tulisi kannustaa liikkumiseen jo aivan nuoresta iästä pitäen. Koskaan ei ole liian varhaista, ja tarhaikäistenkin toimintaa tulee tukea alusta alkaen. Liikkumisen ei tulisi olla rahasta riippuvaista, koska vaihtoehtoja ilmaiselle aktiiviselle toiminnalle löytyy kyllä jokaiselta paikkakunnalta. Mikäli virallista seuratoimintaa ei löydy, aina voi lähteä vaikka ulos kävelylle tai juoksulenkille. Hyötyliikuntaa voi kaikki lisätä. Tuetaan siis toisiamme ja liikutaan yhdessä tulevaisuudessakin.